Niin se on että Fast food – pikaruokakin maistuu metsässä paremmalta kuin hampurilainen mäkkärissä. Pikaruoka on muutenkin kummallinen käsite. Pikaisesti ruokaa vatsaan, että taas jaksaa, niin kuin kävisi tankkaamassa autoa.
Minulle ruoka, on yksi elämän nautinnoista, ja käsiteenä pikaruoka on minulle myrkkyä. Toki ruoan voi tehdä pikaisesti, mutta sen nauttimiseen pitää saada käyttää aikaa. mielummin sen kyllä valmistaakin ajalla ja huolella. Minun pikaruokani eivät ole mitään ”polyuretaania” millä vatsa äkkiä täytetään. Sitäpaitsi haluan tietää mitä syön.
Pikaruoka voi olla vaikka voileipä. Kun leivän täyttää erilaisin salaatein ja kasviksin, juustolla, maksamakkaralla ja vaikka teelusikallisella dijon-sinappia ja nauttii rauhassa, hitaasti kiirehtimättä. on se käsitteenä vähän niinkuin fast foodia, mutta paljon parempaa. Ruokailu on nautinto johon vaikuttaa visuaalisuus, tuoksut, äänet, maku, ruoan lämpötila, koostumus.... Siihen ei yksikään hampurilaisravintola pysty. Minun mielestäni ei pikaruokaloissa tehdä ruokaa, vaan pelkkää kylmää bisnestä ja siitä on nautinnollisuus asiakkaan kannalta kaukana.
Aina ei tietenkään voi lähteä metsään syömään sämpylöitä, mutta tee leipä vaikka kotona. Mene parvekkeelle, pihalle, ulos. Itsetehtyä ruokaa ei voi mikään. Oli sitten kyse pikaruoasta tai puurosta ☺
