Sain meilin. Luin kolme kertaa viestin ennenkuin ymmärsin sen. Blogini on huomattu. Tai se on oikeastaan enemmän kuin huomattu. Olen tähän asti luullut ettei blogiani edes lueta. Silti nautin blogin kirjoittamisesta.
Meilissäni luki näin:
“Oivallinen blogisi on valittu Kuukauden ruokablogiksi!
Tuulenhuminaa-blogi yhdistää ruoan ja luonnon: kaikki reseptit on luotu ulkoilmassa kokkaamista silmälläpitäen. Idea on hieno – suomalaisen ruokakulttuurin peruselementit pääsevät tämän blogin kautta oikeuksiinsa. Reseptit ovat toimivia ja kuvat johdattelevat luontokokemusten äärelle.
Marja Innanen
pääsihteeri, suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma”
Luonto on kiehtonut minua aina. Puhdas aito luonto on myös hyvän ruoan kasvupaikka. Kun retkeilen, ihailen kasveja, eläimiä ja nautin olostani, siihen kuuluu olennaisesti myös ruoka. Eikä nautinnolliseen retkeen voi minun mielestäni kuulua pussitettu valmisruoka. Aito luonto vaatii aidot eväät.
Hyvä ruoka valmistuu retkilläni hetkessä retkikeittimellä tai nuotiolla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä mitään kummempia kokkaustaitoja tarvita.
Raaka-aineet on helppoa annostella ja pakata ennen retkeä valmiiksi pieniin kuljetusastioihin. Silloin pakkausjätettäkään ei synny. Myös luonto tarjoaa loputtomasti raaka-aineita, joilla voi maustaa ruokaa tai jopa valmistaa kokonaisia aterioita.
Minä pidän nautinnoista. Luonto ja ruoka yhdessä ovat asioita joista minulle syntyy nautinto. Toivon että tarinani ja kokkailuni rohkaisisivat kaikkia lukijoitani nauttimaan luonnosta ja hyvästä ruoasta
Kiitos lukijat.
Kiitos suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma
Ja vielä, eläköön luonto - kiitos ruoasta.
petri
