tiistai 30. maaliskuuta 2010

Ollako vai eikö olla




Maapallo on vanha. Miljoonia vuosia. Lajit ovat kehittyneet ja sopeutuneet aina kulloiseenkin ajanjaksoon. Ilmasto on muuttunut. Joitain lajeja on kuollut sukupuuttoon ja uusia on risteytymällä syntynyt. Yhteistä koko toiminnalle on luonnollisuus.

Luonto itse säätelee ja johtaa uusitumistaan. Luonto karsii ja vahvistaa. Muutosprosessi luonnossa vie usein satoja, jopa tuhansia vuosia.

Ihminenkin on osa luontoa, Ihminenkin on kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. On tutkimuksia ja uskomuksia siitä, millaisia me ihmiset olimme kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Tutkimus on tärkeätä. Silti minulle tärkeämpää on tämä hetki ja se millaisena näen juuri nyt maapallon, luonnon, ihmisen.

Muutama vuosikymmen sitten ihmiset elivät omavairaistaloudessa. kaikki mitä tarvittiin, tuotettettiin itse. Ihminen itse oli tuottaja ja kuluttaja. Luonto merkitsi siinä ihmiselle paljon. Siitä oli kiinni usein koko hyvinvointi, elämä.

Nykyajan ihminen on muuttunut lähes kokonaan kuluttajaksi. Kaikki tarvittavat hyödykkeet ostetaan. Itse ei tehdä juuri mitään. Luonto on tullut vieraaksi, sillä luontoa ei enää tarvita kuten ennen. Nyt luonto usein on vain talouskasvun väline, raaka-aine.

Ihminen on muuttunut hallitsijaksi. Mikään muu ei ole tärkeätä kuin oma hyvinvointi. Kaikki mikä estää tai uhkaa hyvinvoinnin kehitystä pitää hävittää.

Näin toimiessaan ihminen kaivaa itselleen kuoppaa, johon vielä putoaa.

Luonto kokonaisuudessaan on ainoa oikea ja aito asia jota pitää kuluttamisen sijaan vaalia ja suojella.

Puhutaan riistanhoidosta ja metsänhoidosta, vaikka minun mielestäni voisimme puhua elämän säätelystä, tappamisesta ja luonnon tuhoamisesta maksimaalisen talouskasvun edistämiseksi.

On pelottavaa miten muovi syrjäyttää aidon luonnon. Minulle se että joku näyttää joltain, ei riitä, Sen pitää myös tuoksua, tuntua ja olla elävä, niinkuin luonto on

Me ihmiset emme omista luontoa. me olemme täällä vain käymässä.

Jokainen laji maapallolla on yhtä tärkeä. Eikä ole oikeutettua että ihminen säätelee halujensa mukaan elämää, jota se ei omista.

Sillä on vain yksi ainoa oikea luonnollinen luonto tai sitten sitä ei kohta ole.